päivät 17- 19

byahahahaa bitches.

Bloggailusta taas päiviä,mihi lie rientäävät vaik tuntuu et töis ja kotoonhan täs tulee örmöyteltyä :)
On taas aika päivitellä haastetta,ei täs oo oikein muuta ihmeellistä tapahtunu,
ruuan teon sekä oleilun ohessa olen tosin etälapsen vahtina :D
kyllä,puhelimen sekä facen välityksellä pien huolen että veikkapojal on kaikki reilassa ku joutuu ekoi kertoi oleen monta tuntii yksin kotoon,mut täähän luonnistuu kyl :)

Mutta nostetaas taas kissaa pöyvälle ja pyöräytetää käyntii

Päivä 17 
Elokuva joka sai sinut itkemään

Sitä ei tarvitse miettiä,
ekoja elokuvia joiden aikana oon vollottanu ku pien tyttö.
Elokuvan nimi on Hachiko.

Miehä olen äärettömän eläinrakas ihmiin.Kissaihmiin ja koirakii, mutta yleisesti pidän todella elukoista.
Miula jos ois iso maatila ni hommaisin sinne iloksein kaikki hevoset ja porsaat,kissat ja koirat,kukot ja kanat.Ja kanit :D

Tämä elokuva perustuu siis tosi tapahtumiin ja wikipediaa lainatakseni on tapahtunut joskus näin:

Hachiko koira

"Hachikō (jap. 10. marraskuuta 1923 – 8. maaliskuuta 1935) oli kuuluisa akita-koira, joka tuli tunnetuksi uskollisuudestaan omistajalleen, jopa vuosia tämän kuoleman jälkeenkin.Hachikō annettiin pois, kun isäntä kuoli, mutta pääsi aina pakenemaan ja meni yhä uudelleen hänen vanhalle kotitalolleen. Lopulta Hachikō ilmeisesti ymmärsi, että professori Ueno ei enää asunut talossa. Niin se lähti etsimään isäntäänsä juna-asemalta, jossa oli ollut mukana niin monta kertaa ennenkin. Jokaisena päivänä Hachikō odotti professori Uenon paluuta. Ja jokainen päivä se näki samat ihmiset, näkemättä isäntäänsä.
Hachikō herätti uskollisuudellaan muut matkalaiset. Monet ihmiset, jotka liikkuivat Shibuyan rautatieasemalla olivat nähneet Hachikōn ja professori Uenon yhdessä joka päivä. Ihmiset alkoivat tuoda Hachikōlle herkkuja ja ruokaa, jotta sen ei tarvitsisi olla ja odottaa nälissään. Tätä jatkui yhdeksän vuotta, Hachikō saapui joka päivä juuri ennen junan saapumista asemalle.
Lopulta Hachikōn legendaarisesta uskollisuudesta omistajaansa kohtaan tuli kansainvälinen symboli uskollisuudesta."


Hachiko kertoo siis isännästä jolla on koira. Täl koiral on sit tapaan saattaa aina iskä töihin juna-asemalle sekä olla hänt vastasssa ku tulee takasin.
Eräänä päivänä isi kuitenkin saa sydänkohtauksen töis eikä tule enään takasin sillä isilt lähtee henki.
No koirahan ei semmosta voi ymmärtää ja päättää silti joka ikiin päivä,maailman tappiin asti oottaa isiä takas töistä.

Siis elokuva on jotain niin kaunista ja koskettavaa että se kuka ei tuosta herkisty on oikeesti joku tunnemuumio.
Eläimet on jotain niin hienoja ja rakastettavia otuksia,jotka rakastavat takaisin ehdoitta,olit mimmonen hyvänään.
Ja siitä rakkaudesta tää leffa siis kertoo.

Päivä 18
Auto jonka haluaisit omistaa

Ford Mustang Gt V8

Tarviiko tätä selittää mitenkään?


Päivä 19
Soittolistallani

Deligma- Vendetta
My Dear Addiction- New Blood
dEMOTIONAL- Alive
dEMOTIONAL- Tomorrow is Today
Alex Kunnari- Sweet Melody
Turmion Kätilöt- Pirun Nyrkki
Turmion Kätilöt- Suolainen Kapteeni

Siin muutama tsipale ku ei täs määrää kerrottu :)


Mutta siinäpähän se tämän päivän höpötys taitaa olla,
työ jotka tätä ootte erehtyny kerta toisensa jälkee kattelemaan ni pistäkää ihmeessä kommenttia/ideoit mitä haluisitte tietää tai lukia,tai moikkailkaa tai haistattakaa vaikka paskat jos ei muuta :D
elkää huoliko mie kirjottelen sit jokatapaukses omaks "terapiaks" ja iloksi EHHEHE!
Ensi kertaan siis mussukat!